Viisi W:tä, viisi W:tä ja yksi H tai kuusi W:tä, ovat joukko kysymyksiä, joita pidetään tiedonhankinnan peruskysymyksinä ja ne muodostavat kaavan, jonka avulla saadaan "täydellinen" tarina jostakin aiheesta.
Kysymykset ovat: Who (kuka), What (mitä), When (milloin), Where (missä) ja Why (miksi). Jotkut lisäävät luetteloon kuudennen kysymyksen, eli yhden H:n; How (miten), vaikka "miten" voidaan usein kattaa myös kysymyksillä "mitä", "missä" tai "milloin". Kuudes W on What if (mitä jos), vaikkakin usein kun puhutaan kuudesta W:stä, viitataan kuudennella W:llä kysymykseen "miten", vaikka se ei alakaan w:llä.
5 W:tä käyttävät erityisesti niin journalistit, rikostutkijat kuin suunnittelijatkin tavoitteenaan ymmärtää kokonaisuus. Suunnittelijalle tämä kysymyssarja on esimerkiksi hyödyllinen kun tutustutaan asiakkaan tarpeeseen tai rakennetaan tuotteen roadmapia. Vastaukset näihin kuuteen kysymykseen paljastavat käyttökontekstin – ihmiset, heidän tehtävänsä, työkalunsa ja teknologiansa sekä ympäristön, jossa he käyttävät tuotetta.
Roadmap kysymysasetteluesimerkki:
(Who) Kuka tulee käyttämään tuotetta? (Käyttäjäpersoona.)
(What) Mikä on tuotevisiomme? (Suurpiirteinen ajatus tuotteen odotetusta vaikutuksesta.)
(Were) Mistä meidän pitäisi aloittaa? (Tärkeimpien teemojen priorisointi.)
(Why) Miksi onnistumme? (Korkean tason missio ja strategia.)
(How) Miten teemme sen? (Resurssien jakaminen, aikataulujen laatiminen, budjetin määrittäminen, vaatimusmäärittely)
(When) Milloin lanseeraamme tuotteen? (Strategisesti edullisin mutta realistisin aikataulu.)
"Miksi" on yksi tärkeimmistä suunnittelukysymyksistä. Jos kysyt keneltä tahansa tiimin jäseneltä projektissa, miksi käyttäjä tarvitsee tai haluaa suorittaa tehtävän, ja hän pystyy kertomaan vastauksen, projektin onnistumismahdollisuudet kasvavat huimasti. Kaikkien suunnittelupäätöstemme pitäisi perustua kysymykseen: "miksi?". Tälle kysymykselle on kehitetty myös oma tekniikkansa nimeltä Five whys, joka pyrkii pureutumaan syvemmälle syy-seuraussuhteisiin. Tästä kuitenkin oma katsauksensa potentiaalisesti myöhemmin.
Se, missä, miten ja missä järjestyksessä kysymyksiä käytetään, riippuu käyttötapauksesta, mutta yleensä "kuka/kenelle" on ensimmäisiä kysymyksiä. Kun tiedetään "kuka" voidaan 5W:tä käyttää esimerkiksi suoraan kysymällä jo olemassaolevilta tai potentiaalisilta käyttäjiltä. Ihmisten on kuitenkin usein vaikea antaa tarkkoja vastauksia puhumalla vain siitä, mitä he tekevät tehtävien suorittamisen ulkopuolella.
Sen sijaan paras tapa saada nämä tiedot käyttäjästä on havainnoida:
Ihmisiä, jotka tulevat käyttämään tuotetta
Mitä he tekevät tuotteella
Miten he tekevät sen
Paikassa, jossa he tekevät sen
Ajankohtana, jolloin he tekevät sen
Tämä havainnointi yhdistettynä esimerkiksi haastatteluihin antaisi vastauksen siihen, miksi he suorittavat näitä tehtäviä niinkuin suorittavat. "Miksi" voidaan myös yhditää palautteeseen käyttäjiltä esimerkiksi käytettävyystestauksella tai kvantitatiivisella tutkimuksella. Miksi juuri tämä ratkaisu? Miksi pidit tästä? Miksi tällainen palaute?
Kun on saatu vastaukset viiteen W:hen ja H:hen, on tarpeeksi tietoa, jotta voidaan alkaa kysyä "mitä jos?". "Mitä jos" aloittaa suunnitteluprosessin kokeilemalla ideoita ja mahdollisia ratkaisuja, joiden avulla käyttäjät voivat parhaiten saavuttaa tavoitteensa.
Eli tarkoitus on käyttää näitä kysymyksiä ns. tutkimuksen ohjaavana voimana, jotta osataan keskittyä oleelliseen ja saada tarvittava tieto mahdollisine nyansseineen esimerkiksi tuotteen suunnittelua varten. Kysymysten yksi parhaimpia puolia tiedonkeruumenetelmänä onkin, ettei mihinkään näistä kysymyksistä voida vastata pelkällä "kyllä" tai "ei". 5W kysymykset pakottavat ajattelemaan asiaa syvemmin ja antavat näin ollen luotettavampaa ja kattavampaa tietoa.
Koen että esimerkkien antaminen ilman kontekstia kysymyksistä on hankalaa. Nämä kun ovat enemmän suunnittelun peruskysymyksiä, joiden käyttö ja asettelu on tapauskohtaista. Itse koen kysymykset "miksi" ja "kuka" tärkeimmiksi palveluiden ja tuotteiden suunnittelun kannalta.