Koska ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita eläimistä, markkinoijat ovat kautta aikojen käyttäneet eläinten kuvia ja nimiä markkinointivälineinä. Monissa mainoksissa, tuotemerkkien nimissä, logoissa, avainsanoissa, iskulauseissa, pakkausmalleissa ja tuotteiden muodoissa viitataan eläimiin. Eläimet ovat olleet kaikkialla läsnä tuotebrändien varhaisimmasta markkinoinnista lähtien tähän päivään asti. Eikä ihmekään, sillä eläinkuvat herättävät tunteita ja esimerkiksi söpöjen eläinkuvien katselun tiedetään todistetusti vähentävän stressiä.
Julkinen viestintä ja siinä käytettyjen eläinten kuvat vaikuttavat siihen, millaista eläintenpito on ja millaisia lemmikejä ihmiset hankkivat. Presidentti Sauli Niinistön Lennu-koira, joka on rodultaan bostoninterrieri, sai julkisuudessa paljon huomiota, mikä lisäsi koirarodun kysyntää. Presidenttipari vähensi koiran julkioloa kun sai tietää rodun jalostukseen liittyvistä terveysongelmista. Mediassa esitettävät kuvat vaikuttavat mm. siihen mikä on hyväksyttävää, ihaitavaa tai tavoiteltavaa eläintenpitoa. Näin ollen on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaisia ovat käyttämämme eläinkuvat.
Suomen Eläinsuojeluliiton (SEY) kokoaman ohjeistuksen mukaan kuvien käytössä tulisi pidättäytyä eläinkuvista, jossa esiintyy:
"ulkomuotonsa takia hyvinvointiongelmista suurella todennäköisyydellä kärsivä eläin
sellaisessa tilanteessa tai ympäristössä oleva eläin, jonka hyvinvointi tai turvallisuus on uhattuna
lemmikkieläin, josta on potentiaalista uhkaa luonnonvaraisille eläimille."
Tämä siis tarkoittaa esimerkiksi lyhytkuonoisia koiria, typistettyjä korvia ja häntiä, karvattomia koiria ja kissoja, kokoääripäiden rotuja, luppakorvaisia kissoja ja kaneja, lyhytjalkaisia koiria ja kissoja sekä lemmikkejä, jotka on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Näiden lisäksi olisi hyvä välttää myös huvittelumielessä puettuja eläimiä ja turkiltaan värjättyjä eläimiä. Olisi myös hyvä ottaa huomioon koirien lainmukainen kiinnipitoaika ja kissojen valvomaton ulkoilu. Hevoskuvien kohdalla tulee kiinnittää erityisesti huomiota varusteisiin. Esimerkiksi kuolainten käytön eettisyydestä ja terveysvaikutuksista on paljon ollut viimevuosina keskustelua. Yksi uutinen aiheesta tässä: https://yle.fi/uutiset/3-11899870
Luonnoneläinten kohdalla ihmiseen kontaktia ottavien eläinten kuvia markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvä välttää pesintärauhan takaamiseksi, vääränlaisen ravinnon vaaran takia ja välttääksemme muut ihmisen turhan läheisyyden aiheuttamat vaarat ja ongelmat. Paras tapa esittää luonnoneläimiä on näiden luontaisessa elinympäristössään (ilman ihmisten tai lemmikkien läheisyyttä).
Eläinkuvia valitsevan kannattaa tutustua kuvissa käytettävään eläimeen senverta, että osaa tunnistaa rodullisten ongelmakohtien lisäksi myös kivusta ja pelosta johtuvan käyttätymisen, eleet ja ilmeet. Ohjeistuksella on tarkoitus rohkaista päätöksentekoa, jossa huomioidaan eläinten olot ja vaikutukset lemmikkienpidon tulevaisuudelle. Harkinnanvaraisuus ei pelkästään vaikuta eläintenpidon suuntaan, vaan sillä on myös vaikutusta itse markkinoivaan yritykseen. Eettinen ja harkittu eläinkuvin käyttö markkinoinnissa vaikuttaa eläinasioihin paneutuneiden ihmisten mielipiteeseen yrityksestä positiivisesti, kun taas vahingollisten tai kyseenalaisten kuvien käyttö saattaa viedä kohteen huomion itse sisällöstä.
BVA tarjoaa kattavamman listan kysymyksiä, joita on hyvä pohtia ennen eläimiä kuvaavan markkinointimateriaalin julkaisemista. Tässä suomennettu versio listasta:
Onko esitetty eläin lajilleen ja/tai rodulleen sopivassa ympäristössä?
Onko esitetty eläin syömässä ruokaa tai lähellä ruokaa, joka ei ole myrkyllistä, joka on oikeassa suhteessa eläimen rotuun ja joka edistää ravitsemuksellisesti tasapainoista ruokavaliota?
Onko näytettävällä eläimellä riittävästi tilaa ja/tai sopivaa virikettä, jotta se voi käyttäytyä normaalisti?
Onko esitetty eläin sijoitettu muiden eläinten kanssa tai erillään muista eläimistä lajityypillisissä puitteissa?
Onko eläimellä fyysisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat kielteisesti sen terveyteen ja/tai aiheuttavat kärsimystä? (käsitelty aiemmin tekstissä)
Onko eläin esitetty turvallisesti? Onko eläin vaarassa loukkaantua, kärsiä kipua tai stressaantua esitetyssä skenaariossa?
Kaikkien kuvien ei ole pakko täyttää aivan kaikkia kohtia, sillä esimerkiksi syvätyt (eli taustasta leikatut) kuvat eivät täytä ympäristöllisiä asioita tai virikkeitä, eikä eläin aina esitetä ruoan lähellä. Näiden puitteiden tarkoituksena on kannustaa päätöksentekoa, jossa otetaan huomioon eri skenaarioiden aiheuttamat erilaiset hyvinvointitarpeet, eikä suositella, että kaikki viisi hyvinvointitarvetta olisi esitettävä kaikissa kuvissa.
Eettiseen eläinkuvien käyttöön tulisi erityisesti kiinnittää huomiota eläintuotteita myyvien ja eläinten kanssa toimivien tahojen, kuten esimerkiksi eläinlääkäreiden, lemmikki- ja hevosmessujen sekä lemmikkieläintarvikauppojen ja -valmistajien, joilla on mielestäni vastuu edistää ja tukea eettistä eläintenpitoa. Tämä ei tietenkään poislue muita markkinointia tekeviä tahoja ja aloja, jotka päätyvät käyttämään eläimiä markkinointimateriaaleissaan. On hyvä muistaa, että ohjeistukset eivät koske pelkästään valokuvia, vaan niitä voidaan myös soveltaa muuhunkin eläimiin liittyvään markkinoinnilliseen materiaaliin kuten kuvituksiin ja logoihin.
Lähteitä ja linkkejä: