Kiinalainen väriteoria kehitettiin alun perin luonnon elementtien teorian ympärille. Kiinassa väreillä on erilaiset symboliset ja hierarkkiset merkitykset kuin lännessä, vaikka väripaletti on vaikuttanut voimakkaasti länsimaiseen taiteeseen.
Kiinan väriteorian viisi pääväriä liittyvät viiteen luonnon elementtiin: puuhun (sininen/vihreä), tuleen (punainen), maahan (keltainen), metalliin (valkoinen) ja veteen (musta). Kiinalainen väriteoria käyttää myös viittä elementtiä väriyhdistelmän filosofisena perustana. Kyseinen väriteoria on omaksuttu myös Japanissa elementtejä myöten, vaikka Japanilaisen buddhismin mukaan elementeissä (Godai) onkin hienoisia eroja (esimerkiksi metallin sijaan yksi elementti on tyhjyys).
Sen lisäksi, että jokainen elementti oli väriteoria, se edusti myös esimerkiksi maantieteellistä suuntaa, hyvettä ja vuodenaikaa. Näitä konnotaatioita kantoivat näin ollen myös värit. Myös Japanilainen väriteoria liittyy vahvasti luonnon elementtien harmoniaan ja jokaisella värillä on merkitys todellisen sävyn lisäksi.
Värien merkitys ja käyttö eroaa länsimaisesta tavasta käyttää värejä. Esimerkiksi Kiinalaisessa kulttuurissa morsian käyttää punaista hääpukua, joka on ollut Kiinalainen hääperinne Ming-dynastian ajalta yli 650 vuotta sitten. Länsimaissa häävärinä suosittu valkoinen sitä vastoin on perinteisesti yhdistetty molemmissa, niin Japanilaisessa kuin Kiinalaisessakin kulttuurissa kuolemaan ja onkin yleinen hautajaisväri, joka täälä on pääsääntöisesti musta. Ja toisin kuin länsimaissa, jossa punainen ja vaaleanpunainen ovat rakkauden värejä, Kiinassa sitä edustaa violetti.
Myös Koreassa on sama Kiinalaiseen väriteoriaan perustuva viiden värin ja elementin järjestelmä käytössä ja tunnetaan nimellä Obangsaek. Mutta lyhyellä tutustumisella värien merkitykset vaikuttaisivat poikkeavan Japanista ja Kiinasta, mikä on hyvä pitää mielessä.
Miksi muiden maanosien väretoria on tärkeä tiedostaa? Värien erilaiset konnotaatiot muuttavat herkästi esimerkiksi kuvan tunnetilaa, joka mainoksella halutaan luoda. Tieto saattaa auttaa markkinointia Aasiassa, kun tuotteista saadaan haluttu tuntuma välitettyä paikallisille potentiaalisille asiakkaille. Tämä pätee värien lisäksi muuhunkin symboliikkaan, mutta koska ihmissilmä havaitsee ja käsittelee värejä nopeasti ja liittää niihin helpommin tunnetiloja, ovat värit mielestäni se ensimmäinen asia, joiden valintaan kannattaa kiinnittää huomiota visuaalista tunnepohjaista markkinointia mietittäessä.