Digiosallisuus on (yksilön, kansalaisen, yhteiskunnallisen ryhmän tai palevelun käyttäjän) aktiivista osallistumista modernin informaatio- ja kommunikaatioteknologian kautta yhteiskunnan toimintaan.
Hyväosaiset ihmiset, joilla on resursseja ottivat digiloikan 2000-luvulla. Digiloikkaa on vahvistanut myös Covid-19, joka on pakottanut esimerkiksi terveydenhoitoa siirtymään entistä enemmän verkon ja etäpalveluiden pariin. Digiosallisuuden ulkopuolelle jäävät henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta erinäisistä syistä hoitaa asioitaan sähköisesti. Näitä syitä ovat esimerkiksi varattomuus, digitaidottomuus, motivaation ja halun puute, läheisten avun puute ja yhteiskunnan marginaaleissa eläminen (vangit, entiset vangit, päihdeongelmaiset, asunnottomat). Puhutaan digikuilusta.
Kun syttyy tulipalo, mitä otat mukaan? Aiemmin vastaus olisi useimmilla ollut valokuva-albumi, mutta todellisuudessa nykypäivän vastaus on älypuhelin. Sielä on vähintään viimeisimmät valokuvat ja vakuutusyhtiön numero, sillä soitat myös apua, tiedotat muita ja hoidat asioita.
Älypuhelin ja verkkoyhteys eivät ole enää luksustuote vaan perusihmisoikeus. Ainakin verkkoyhteys on, mutta pitää myös muistaa, että verkkoyhteys ilman käytettävää laitetta on aika hyödytön. Laitteista helpoin (kuljettaminen, hinta jne) ja palveluiden kannalta toimiva laite on älypuhelin. Digikuilusta puhuttaessa ongelma usein teknologisoidaan, vaikka se on luonteeltaan myös sosiaalinen ja poliittinen. Pitää muistaa, että pelkästään Internet-yhteiden ja käytettävän laitteen puuten eivät ole ainoa syy digikuilulle, vaikka niistä tässä suurimmaksi osaksi puhunkin.
Tietyt palvelut ja toiminnat ovat verkossa. Tämä helpottaa hyväosaisen ihmisen elämää, mutta tekee henkilön, jolla ei ole verkkoyhteyttä tai älypuheinta, elämästä hankalaa ja joistain toiminnoista jopa täysin mahdotonta ja kallista. Jos et voi hoitaa tiettyjä asiota verkossa, tulee näiden asioiden hoitamiselle lisähintaa ja aikaa kuluu paljon enemmän.
Osallistuin 1.10. Mimmit koodaa Digiosallisuus perjantai-webinaariin. Webinaari oli hyvä ja vaikka noin keskimäärin puhuttu aihe oli tullut jo aiemmin tutuksi, mukaan mahtui paljon uutta ja silmiä avaavaa. Kuten tämä hyvä esimerkki:
"En voi pestä mun pyykkejä talopesulassa. Koneet toimii älypuhelinapplikaatiolla ja netillä. Mulla ei ole kumpaakaan."
Henkilöllä, jolla ei ole varaa älypuhelimeen ja dataan, ei varmasti ole myöskään varaa omaan pesukoneeseen saati sitten pesulassa pesettämiseen. Tavanomaisesta askareesta tulee erittäin haastavaa suorittaa. Uusimpana oman elämän esimerkkinä voisin mainita HSL:n lippu-uudistuksen, jossa opiskelijahintaisen kausilipun saaminen vaatii vuodenvaihteen jälkeen applikaation käyttöä. Tämä applikaatio ei toimi vanhemmanmallisissa älypuhelimissa, ei ole luotettava, vaatii verkkopankkitunnistautumista ja ilman lippua et pääse liikennevälineeseen. Myöskään kaikilla asemilla netti ei toimi. Esimerkiksi Huopalahdessa itseltäni katoaa kokonaan verkko ja lippu pitäisi olla ennen liikennevälineeseen astumista. Opiskelijat tuppaavat myös liikkumaan suhteellisen paljon - varsinkin jos yhteiskunta taas aukeaa, ja myöhään, eli ei ole tavatonta, jos akku loppuu tai Suomen olosuhteissa pakkasen takia puhelin ei toimi. Ei ihan täysin verrattavissa oleva esimerkki vakavampiin tapauksiin, mutta tätäkin sietäisi miettiä, miksi yksi asiakasryhmä, joka jo muutenkin lähtökohtaisesti on yleensä huonompiosainen, saa huonompaa ja rajoitetumpaa palvelua uudistuksen nimissä. Olen nimittäin varma, että tämäkin muutos oltaisiin voitu ratkaista muutakin kautta, kuin heikentämällä opiskelijoille tarjottavaa palvelua, jos vaan halua olisi löytynyt.
Toisten tilanteen ymmärtäminen ja siihen samaistuminen on kuitenkin haastava laji. On vaikea asettua toisen ihmisen asemaan esimerkiksi varallisuuden ja tukiverkoston puuttumisen osalta. Sosiaalista mediaa seuranneena näin korona-aikaan, osui silmääni useampaan otteeseen ihmisten kiukku jo ihan ruokaa hakevia henkilöitä kohtaan: "Miksette pysy kotona köhimässä kun netistä on niin helppo tilata ruokaa." Digi on jo niin nivoutunut arkeemme, että se on joillekin jo itsestäänselvyys.
Millä kaikilla tavoilla digitalisaatio sitten näyttäytyykään arjessamme:
pankkipalvelut
- tunnistautuminen
liikenne
- liput ja aikataulut
terveydenhuolto
- ajanvaraukset
- reseptit, terveystiedot
uutiset
- esim. koronatiedotteet
vapaa-aika
- harrastustiedot, yhteystiedot, verkkokurssit, suoratoistopalvelut, some
ihmissuhteet
- viestit, kuvat, puhelut
koulutus
- lasten koulunkäyntiasiat, opiskelupaikan vastaanotto, tiedotus, itseopiskelu
Kuinka tilaat sen ruoan ilman älypuhelinta? Miten toimii takaisinsoittopalvelut kun et soita omalla puhelimella? Mistä saat ajankohtaiset koronatiedotteet? Saati sitten paikkojen osoitetiedot ja reitit näihin paikkoihin? Kuinka mahdotonta näiden hoitaminen on ollut korona-aikana kun kirjastot ovat olleet kiinni? Entäs sitten se matkalipun ostaminen, jos lippuautomaattiakaan ei ole lähistöllä, tai se on rikki?
Saavutettavuus ja estettömyys ovat keskeisiä käsitteitä
Kielellinen, kulttuurinen, visuaalinen, fyysinen, symboliikka, palvelumuotoilu... Näistä aiheista oma postauksensa tulevaisuudessa, sillä ne ovat iso kokonaisuus.
Mainittakoon kuitenkin lyhyesti että digituen pitäisi sijaita sielä, missä ihmisiä kohtaa, kuten esimerkiksi päiväkeskukset, asiointipisteet ja kohtaamispaikat. Esimerkiksi Kelasta ei pitäisi ohjata kirjastoon asioimaan, vaan tukea pitäisi antaa paikanpäällä, sillä tässä siirtymässä hukataan ihminen helposti.
Lisäksi tarvitaan diversiteettiä suunnitteluun, etteivät hyväosaiset ihmiset vain suunnittele toisille hyväosaisille. Tarvitaan myös rohkeutta palvelumuotoilussa mennä sinne kohderyhmän joukkoon ja tutustua heihin, eikä tehdä vain omia oletuksiaan kohderyhmästä.
Digi on väline (väylä) - ei palvelu (itseisarvo). Hyvä arki on muutakin kuin viranomaisasiointia.
Millä lisättäisiin erityisesti heikko-osaisempien digiosallisuutta?
Case esimerkkejä
Oili, 91, ei saa verkkopankkitunnuksia, eikä näin ollen pääse katsomaan Omakannasta terveystietojaan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/062e4dbc-5659-437e-bca5-d24ade64b6cc
Lähteitä ja mielenkiintoisia linkkejä:
Mimmit koodaa | Digiosallisuus perjantai-webinaari 1.10.2021